perjantai 20. helmikuuta 2009

Numeron toistaminen

Numeroni on ilman muuta seitsemän! Kaikkein voimakkain taikanumero, veljesten ja kuolemansyntien määrä! :D

En meinannut ehtiä tekemään tätä ollenkaan. Perheessämme minä olen se joka ottaa kuvia - ja niinpä minusta ei ole kuvia oikeastaan ollenkaan, paitsi jossain naamiaispuvussa tai muuten niin absurdeissa yhteyksissä ettei niitä voi käyttää missä vain scrabbookingsivuissa. Lopulta tajusin etsiä kuvan itsestäni seitsemänvuotiaana viimeisenä iltana ennen haasteen päättymistä, ja tässä nyt ollaan. Teksti on ihan harittavaa ja vinossa, mutta koska kirjoitan oikeastikin niin, niin olkoon tällä nyt dokumentoinnin arvo.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Muuta paperiaskartelua



Kuukauden ikäisen vauvan kanssa aika tuntuu kuluvan nopeasti ja olenkin askarrellut lähinnä jotain pieniä juttuja tutuilla tarvikkeilla. Tein hillopurkista ystävänpäivätervehdyksen parilla paperilapulla, liituvärillä ja tyllillä. Sisällä on ihan vaan irtokarkkeina ostettuja sydänmarmeladeja: helppoa ja kivaa.


Pidimme pienet nimiäiskahvittelut vauvamme lähimmille sukulaisille. Nimi paljastettiin kakkuun tökätyllä kyltillä, jossa lempileimani ja jälleen niin ajankohtaista tylliä.
Olen myös kokeillut kierrätysaskartelua. Ostin joskus Tiimarista skräppäyspakkauksen siinä olevan albumin takia. Mukana tuli papereita, joista en oikein pitänyt sellaisinaan mutta säästin toistaiseksi. Näin jossain blogissa paperihelmiä, ja koska pidän koruista, päätin kokeilla. Suikaloin paperit pitkiksi kolmioiksi

ja rullasin varrastikun ympärille decoupagelakalla, sitten kuivumaan nuppineulan kanssa alustaan. Sottaista mutta hauskaa! Kunhan saan tehdyksi tarpeeksi helmiä, kokoan niistä korun, siitäkin sitten joskus kuvia tulossa.

maanantai 2. helmikuuta 2009

Lisää korttiaskartelua

Osallistun taas Jehkottaren korttihaasteeseen, sillä se oli viimeksikin aika hauskaa! Harvemmin luonnostelen kortteja tai scrapbookingsivuja, joten luonnoksen pohjalta toimiminen on kiinnostavaa vaihtelua. Olenkin noudattanut luonnoksia ihmeen uskollisesti.

Korttiaskartelu tuntuu olevan ihan oma maailmansa. Tosi monet kortteilijat ovat ilmeisesti myös leimailijoita, mutta minulla on vain joitain koristeleimasimia. Niinpä korttiluonnoksissa edellytetty kuva tuottaa minulle ongelmia! Joissain tapauksissa sen voi leikata kuviopapereista, jatkossa ajan kanssa haluaisin piirtää myös itse. Nyt kuitenkin tarvitsin synttärikortin kahdeksanvuotiaalle tytölle melko nopeasti, joten laitoin kuvaksi siirtokuvaperhosen.

Materiaalit ovat skräppäyksestä minulle tuttuja, uutuutena oli testata uusia piparkakkureunaa tekeviä saksiani sekä pieniä hakaneuloja. Luonnoksen kolmion alakulmasta tein paperin sijaan tyllistä. Kiinnityksessä käytin hieman paksumpia tarrapaloja, joita ilmeisesti 3D-askartelijat käyttävät. Ne tekivätkin kortista hauskan kolmiulotteisen, mutta skanneri litistää ja latistaa kaiken. Skannasin mustan paperin kanssa, jotta tylli näkyisi paremmin. :)